Kummasta mahtaa olla kyse, laiskuudesta vai äärimmäisestä kärsivällisyydestä, kun joskus tulee siedettyä mitä ärsyttävimpiä vikoja erilaisissa teknisissä laitteissa? Usein, kun jokin suhteellisen usein tarpeellinen vimpain hajoaa, tulee kehitettyä keino, jolla tämän puutteen voi kiertää. Näin laitteen käyttöä voi vielä pitkittää hieman, ennen kuin se täytyy joko korjata kunnolla tai hävittää lopullisesti.
Hilpeyttä herättänyt esimerkki tälläisesta oli eräässä 90-luvun lopun tietokoneessa ollut CD-asema. Asema oli kaksinopeuksinen ja se liitettiin tietokoneen äänikorttiin. Elämänsä loppupuolella uskollinen kiekonpyöritin kuitenkin menetti parhaan teränsä eikä enää jaksanut pyörittää levyjä kunnolla. Toisinaan lukeminen onnistui ja toisinaan ei.
Ratkaisu tähän oli tietenkin seuraava: Asennetaan CD-asema tornikotelon toiseksi ylimpään laitepaikkaan ja jätetään ylimmän laitepaikan suojalevy auki. Avataan CD-aseman kansi, jotta levykelkka ja levy tulevat näkyviin. Jotta laser-säteilyltä vältytään, pidetään irtonainen kansi kuitenkin lähettyvillä ja pyörivän levyn suojana. Jos sattuu taas käymään niin, että CD-levyn vauhti hidastuu tai se ei lähde lainkaan pyörimään, annetaan levylle vauhtia sormella lykkimällä. Treenaamalla voi löytää sopivan tuntuman levyn pyörittelyyn, jolloin asema saattaa jaksaa lukea levyä omin voimin.
Myös eräs vanha Philipsin VHS-videonauhuri vaati muutaman kuukauden treenausta ennen kuin käyttö onnistui. Syystä tai toisesta laite työnsi sille syötetyn videokasetin takaisin ulos koneistosta. Laite kuitenkin toimi normaalisti, jos heti videon sisääntyöntämisen jälkeen työnsi myös kätensä nauhuriin ja painoi kasettia sopivalla voimalla alas. Jos painoi liian kovaa, nauhuri rutisi pahaenteisesti. Liian hiljaa painaessa kasetti työntyi ulos.
Hieno laite, joka pitäisi muuten nopeasti kantaa kierrätykseen, on noin 30 kilon painoinen HP LaserJet Series II tulostimeni. Sain sen ilmaiseksi, koska se oli hajonnut, mutta mustepatruunassa oli vielä värijauhtetta runsaasti jäljellä. Pienten korjausten jälkeen sain tulostimen toimimaan, mutta vain ohisyötöllä. Lisäksi tulostimeen piti käsin syöttää paperia sopivalla voimalla, jotta tulostaminen onnistui. Epäonnistuminen paperinsyötössä aiheutti koko tulostimen sekoamisen tai paperin ryttääntymisen tulostimen sisuksiin.
Yleensä tälläisten hieman rikkinäisten laitteiden käyttö ei onnistu kuin siltä, joka niiden kanssa joutuu jatkuvasti tekemisiin. Joskus tälläinen taito voi kehittyä aivan huomaamatta niin, ettei enää edes muista laitteen olleen hieman epäkuntoinen.
Surullinen esimerkki löytyy vanhasta Ladastani. Kyseessä oli pelätty Axtec-kaasuttimella varustettu vuoden 1993-malli. Kulkuneuvon kuskin penkin selkänojan säätö oli ajan saatossa kulunut niin, ettei se oikein lukittunut kuin yhteen ainoaa asentoon. Lukitus oli tuossakin asennossa niin heikko, että jos penkkiin rojahti istumaan kovin reippain ottein, penkki saattoi rojahtaa takapenkkiä vasten. Itse olin tottunut tähän ominaisuuteen. Istuin penkille varoen, enkä missään tapausessa koskenut selkänojan säätöihin. Oikeastaan koko ominaisuuden olemassaolo oli jo unohtunut.
Kunnes tuli katsastuksen aika. Tietysti heti, kun katsastusmies istahti kuskinpenkille, penkin selkänoja kippasi takapenkkiä vasten. Lukitus hajosi lopullisesti, eikä katsastusmies saanut selkänojaa enää pysymään missään asennossa. Katsastus vietiin kyllä loppuun, mutta korjauskehotus tuosta tuli.
Toinen samaan autoon liittyvä vika oli satunnainen kytkinpolkimen jääminen pohjaan. Tähän oli tottunut niin, että polkimen nostaminen tapahtui kengänkärjella automaattisesti, huomaamatta. Ominaisuudesta ei tietysti muistanut kertoa niille, jotka Ladaa erehtyivät joskus kokeilemaan. Yleensä vieras kuski huomasi tämän kytkimen käyttöön liittyvän piirteen hyvin nopeasti.
Luulisin, että tietokoneet ja autot ovat tavallisimpia laitteita, joiden kanssa joutuu turvautumaan mitä erikoisimpiin kikkoihin. Ilmeisesti edes televisioita ei taulutelkkareiden yleistymisen myötä tarvitse lyödä nyrkillä yhtä usein kuin ennen. Melkoista taiteilua niidenkin kanssa pelaaminen tosin toisinaan on.