HDR-valokuvat (high dynamic range) tehdään yhdistämällä useiden 8-bittisten valokuvien informaatio yhteen 32-bittiseen kuvaan. Valokuvat on otettu samasta aiheesta niin, että kuvien valotus on erilainen. Näin HDR-kuvan dynamiikka muodostuu todella laajaksi. 32-bittistä HDR-kuvaa ei voi sellaisenaan esittää tietokoneen näytöllä. HDR-kuvan informaatiosta voidaan kuitenkin muuntaa osa takaisin 8-bittiseksi tietokoneen näytöllä esittämistä varten. Tekniikkaa kutsutaan  englanninkielisellä termillä “tone mapping“. Yleensä myös “tone mapattuja” kuvia kutsutaan virheellisesti HDR-kuviksi.

Tyypillistä HDR-kuville on tavallisesti matala kontrasti. Alueet jotka muutoin jäisivät tummaksi tai ylivalottuisivat valkoisiksi saadaan esitettyä. Valokuvat näyttävät näin helposti epäluonnollisilta, vaikka ihmissilmä näkeekin HDR-valokuvan tavoin yli 8-bittisen dynaamisen alueen. Usein HDR-kuvien epäluonnollisuus johtuu siitä, että valokuvissa on totuttu tiettyyn kontrastiin ja ulkonäköön.

Hyvällä maulla käytettynä tekniikasta on todella hyötyä joidenkin tilanteiden dokumentoinnissa. Esimerkiksi varmasti kaikille on tuttu tilanne, jossa pitäisi ottaa kuva sisätiloissa kirkkaiden ikkunoiden edessä. Tällöin ikkunoista tuleva luonnonvalo ylivalottaa ikkunasta näkyvän maiseman ja sisätilat jäävät helposti liian tummiksi. Usean valotuksen yhdistelmällä ja HDR-kuvalla sekä ikkunasta näkyvä maisema että sisällä olevat kohteet saadaan näkymään.

Hienoja HDR-valokuvia voit katsella täällä.