Geokätköilyä voi harjoittaa etsimällä purkin silloin ja toisen tällöin. Tämä on mielekästä, koska näin tulee tutustuttua kätkön sijaintiin ja kuvaukseen tarkemmin. Kätköilystä saa paljon irti, kun voi tutkia kätköpaikan historiaa, luontoa tai muita kiinnostavia seikkoja kaikessa rauhassa. Kätkön piilottajallekin tulee hyvä mieli, kun omaa purkkia ei haeta vain numeron kasvattamiseksi tilastoissa. Kunto pysyy hyvänä, jos jemmoille siirtymiset pidetään toisistaan erillään ja liikkuminen suoritetaan lihasvoimin.

Toisaalta tilastot kuuluvat erottamattomasti geokätkentään. Jos harjoittaa muutakin elämää kätköilyn lisäksi ja etsii purkit edellä esitetyllä tavalla ajan kanssa, tilastot näyttävät helposti melko synkiltä. Siksi on houkuttelevaa kerätä valtava määrä geokätköjä GPS-laitteen muistiin ja yrittää etsiä ne mahdollisimman nopeassa tahdissa, joskus jopa saman päivän tai yön aikana.

Jos ei ole ostanut Groundspeak-yhtiöltä premium-jäsenyyttä geokätkentäsivuille, on melko työlästä etsiskellä jokaisen kätkön koordinaatit erikseen. Vielä enemmän sormenpäät kuluvat, jos GPS-laite ei tue sivuston automaattista koordinaattien siirtotoimintoa. Tämä tekee useiden kätköjen syöttämisestä hidasta ja virhealtista. Onneksi ongelmaan on olemassa ratkaisu.

Aivan mainio työkalu ei-premium-käyttäjälle on GC Tour -niminen Greasemonkey-skripti, joka toimii Mozilla Firefox -selaimessa. Kyseinen JavaScript-ohjelma lisää geocaching.com-sivulle mahdollisuuden kerätä kätköjä omiksi listoiksi. Kätköjen koordinaatit voi edelleen tallentaa GPX-tiedostoon ja siirtää sellaisia tukevaan GPS-laitteeseen. GC Tour osaa myös etsiä listalle kerättyjen kätköjen kuvaukset ja tuottaa niistä tulostukseen sopivan version kuvineen, karttoineen ja vihjeineen. Tulostettavaa sivua voi vielä tuunailla mieleisekseen elementtejä poistelemalla tai niiden kokoa säätämällä.

Onnistuneen geokätkentäretken toteutukseen liittyy olennaisesti kulkuneuvon valinta. Tiheään kätkötetyllä alueella polkupyörä on usein nopein tapa liikkua piilolta toiselle. Pitemmillä siirtymillä auto vie kuitenkin helposti voiton. Nämä kaksi voi yhdistää hankkimalla pakettiauton, jonka tavaratilaan pyörät mahtuvat. Toinen vaihtoehto on hankkia hekilöauto, jossa on peräkoukku ja koukkuun liitettävä hazardi-viritys eli polkupyöräteline. Näin hieman harvemmassa olevat kätköt voi hakea autolla, mutta vaihtaa kulkuneuvon polkupyörään, kun ollaan kaupunkialueella.

Geokätköily vaatii jonkin verran etukäteissuunnittelua. Kätköjen koordinaatit pitää tietenkin olla tiedossa, mutta se hoidettiin jo neljännessä kappaleessa. Tämän lisäksi on valtavan kätevää, jos eri kätköjen kuvauksia ja viimeisimpiä lokkauksia pystyy tarkastelemaan paikan päällä. Tämä toteutetaan helpoiten tulostetulla paperinipulla, jota kiikutetaan mukana auton kojelaudalla ja polkupyöräillessä repussa. Ympäristöystävällinen vaihtoehto on kätkökuvausten tallentaminen sähköiseen muotoon mukana kannettavaan härveliin. Monet matkapuhelimet ja useimmat tabletti-tietokoneet pystyvät lukemaan PDF-tiedostoja, jollaisen voi tallentaa GC Tourin tekemästä tulostusnäkymästä. Myös erilaiset ohjelmat, kuten Geocache Live, Geocache Navigator tai Smart GPX saattavat sopia tähän.

Retken reitti kannattaa suunnitella etukäteen. On melko tympeää tutkia maastossa kolme kertaa kolmen senttimetrin kokoista karttanäyttöä ja päätellä siitä, mikä olisi optimaalinen reitti, jotta kaikki purkit tulisi haettua järkevässä järjestyksessä. Hyvä ratkaisu voisi olla geocaching.com-palvelun Google Maps näkymä, josta purkit lisätään GC Tourin listaan sopivassa järjestyksessä. Näin ne tulevat myös GPS-laitteelle ja tulostusnäkymään sopivasti organisoituna.

Edellä esiteltyjen metodien testaaminen on tuottanut seuraavat havainnot:

• On kiva löytää nopeasti purkkeja, mutta määrä ei korvaa laatua. Kaikkein parhaimpia ovat haastavat kätköt, joiden etsimiseksi täytyy ponnistella – mieluiten fyysisesti, toiseksi mieluiten henkisesti.
• Geokätköt pitäisi järjestää etukäteen siten, ettei suorituksen aikana tarvitse mietiskellä optimaalista etsintäjärjestystä.
• Mukaan kannatta ottaa ottaa hanskat, kamera ja taskulamppu.
• GPS-laite kuluttaa paljon energiaa ja akut tai paristot loppuvat aina kesken retken. Akku täytyy muistaa ladata ja mukaan on otettava varaparistot.
• Jos kuljetaan autolla, on hyvä että retkueessa on kolme jäsentä. Yksi ajaa autoa, toinen kertoo kuljettajalle ajo-ohjeita ja kolmas tavaa seuraavan kätkön kuvausta.
• Kaupunkialueella vaijerilukko voisi olla paikallaan, jos polkupyörä täytyy jättää epämääräiseen paikkaan etsintöjen ajaksi. Epämääräiseksi paikaksi lasketaan myös auton peräkoukkuun kiinnitetty kuljetusteline, jos auto on pysäköity epämääräiseen paikkaan.
• Jos retkikohde on Nokialla, niin saappaat jalassa voi sulautua paikallisväestöön helposti. Tampereen Hervannassa huppari ja liian suuret college-housut ovat omiaan.